Ja kitaroita, hyvät naiset ja pojat..!

Käynnistetty studioprojekti on päässyt kitaraäänitysten vaiheeseen! Bassot ovat narulla melkolailla kokonaan ja nyt saavat Fenderit laulaa. Murinaa ja vääntöä on nyt huoneet täynnä, ystävät! Nyt sitä saa!

Muutaman päivän ajan äänitetään nyt ja prosessi jatkuu pitkin syksyä. Vaihtakaahan ihmiset talvirenkaat! Hyvää yötä!

Seuraavia äänityksiä odotellessa...

Rummut saatiin viikko takaperin nauhoitetuksi, ja terve vaan, että on tiukkaa gagaa se! Seuraavana piinapenkkiin, eli toteutusjakkaralle istuu Allu bassoineen, parin viikon päästä. Kahden päivän sessioinnin sikiämissuunnitelmissa on tuo kymmenkunta kappaletta paatoksellista 8-osaa ja näppärää sormiakrobatiaa. Seuraavan viikon aikana luodaan sitten kitaraa ja paketti alkaa ehkä jo hahmottua. Palapelinä syntyy tämä todiste hikoilusta ja itkun vääntämisestä. Toivottavasti se ei kuulosta aivan palapeliltä. Kokonaisuus sieltä tulee, limppu korkealla vaan!

Syksyn puoleen keskitytään enempi tähän levyn tekoon, mutta pari keikkaa on tarjolla kuitenkin. Grandeville goes Acoustic 31.10. Savonlinnassa. Tapahtumapaikkana on itäisen kaupungin perinnehenkisen rakennushelmen, Ilolan, puurakenteinen ja lämmin miljöö. Tarjolla kuulijoille on myös ainakin savonlinnalaisen juliemichaelsin akustista tunnelmointia ja irkkumusiikin taitajia, Jigging Reel Skippers. Tästä kertoillaan myöhemmin, mutta tarjolla on siis muhkua akkarimenoa pitkin iltaa. Sinne kaikki! Syksylle on myös suunnitteilla yksi keikka Helsinkiin, mutta tästä ilmoitellaan lisää, kun päivämäärät sun vastaavat varmistuvat lukkoonlyödyiksi.

Hiljaiselon ajat ovat päättymässä ja järki tallella. Ihanaa. Ihahaa!!!

terv. Jouni - olen menettänyt jo järkeni

Kolmas studiopäivä takana!

Vuorokausi kolmannesta studiopäivästä neljänteen vaihtui sellaisissa merkeissä, että narulla on kahta kappaletta lukuunottamatta koko levyn lyömäsoitinpatteristo. On sen eteen hikoiltukin. Ja käyty niin törkeän näköisenä kaupassa, että voi elämä mitä elämää. Lyhyiden hiomishetkien jälkeen Matti onnistui takomaan mallisuoritteet nauhalle ja raakaeditointi kera muutaman keskioluen pääsi alulleen. Alamäkeen mennään siis.

Huomenna, sunnuntaina (kalenterin mukaan siis jo tänään) on aika vaihtaa rokkivirveli stevejordan-virveliin ja palata siihen valtakuntaan, jossa virveli ja bassorumpu ovat soundillisesti hyvin lähellä toisiaan. Herkkua siitä tulee, eittämättä. Lisäksi huomenna nauhoitetaan uusi, ennenjulkaisematon lantionheilutuslaulu, ja siitä vasta herkkua tuleekin. Herkuttelun jälkeiset tunnelmat huomisessa päivityksessä. Öitä!

Oh my, it's studio time!

Syksy toi tullessaan tanakan flunssan, viilensi ilmat ja kiireisti aikataulun. Onneksi lehtien rauhassa leijaillessa maahan, löytyi se aika myös äänityksille! Kauan suunnitteilla ollut pitkäsoitto sai muotonsa; kymmenkunta kappaletta sekalaisittain vanhasta ja tutusta materiaalista sekä upouudesta, vielä kuulijoilta piilotellusta ohjelmistosta.

Uutuuttaan kiiltelevä rumputaiteilija Matti Seväkivi istui rumpujen taakse itsetietoinen ilme kasvoillaan, Jägermeister-hatussaan ja hassuissa housuissa. Tulikasteensa Matti sai jo kevätpuolella minikiertueella "Jyväskylästä itään", mutta nyt on sen todellisen koitoksen aika. Tarkkaamossa höyryää ikioma Akimme. Mac käy kuumana. Facebook varmaan.

On perjantain, puoli neljä iltapäivällä ja kolmen kappaleen rumpuraidat ovat tallessa. Toimii!! Tulin sairasvuoteeltani tsekkailemaan, mitä Matti ja Aki ovat saaneet aikaan, eikä tarvinnut pettyä. Tarkoitus oli olla sessioissa tuotannollisena vaikuttajana ja laulaa Matille jatkuvalla syötöllä tukilauluja. Kuume ja nuha, ei siis laulettu. Menee harrastamiseen tämä aika, bloggaamiseen ja siihen tuotannollisen näkemyksen muotoiluun.

Tämä siis studiopäivä 2:n iltapäivästä. Nyt nakkitauko. Jatketaan!

Kevät toi kevät toi kiertueen : Jyväskylä - Sulkava - Savonlinna

Rundilla, rundilla.

Kummasti tuo "rundi" maistui hassulta suussa, kun läppäiltiin kolmella peräkkäisen päivän keikalla. Kuusi asiantuntijaa liikahti matkaan torstaina; Jouni ja Samuli Helsingistä, Aki ja Allu Savonlinnasta, Matti Tampereelta ja roudariksi, valokuvaajaksi ja kollektiivimaksaksi tarjoutunut Kassu Lahdesta (kiitos, Kassu, vielä kun olit messissä, ihan loistavuutta!). Autot oli pakattu niin täyteen, että iskunvaimentimet huokailivat kilvan ohi ajaneiden poliisien kanssa. Onneksi ylikuorma esti ylinopeuden. Touring-keli kruunasi lähtölaukauksen reissulle. Parilla henkilöautolla seikkailevat rokkiritarit ottivat Järvi-Suomea haltuun ihan urakalla. Työkaluina olivat kaksi harmaata 2000-luvun Nissan Primeraa, ääriään myöten täynnä, kuten sanottua. Pysähdyksiä ei kannatettu, vaan alamittainen bensakone sai voihkia.

"Hyvää iltaa..... *?*.. Jyväskylä?"

     - J. Raatikainen

Aikamoista elämää. Torstai-iltana Jyväskylän Poppariin eksyi keskisen Suomen kerma. Ulkomaalaisvieraitakin oli useampi kymmenen ja tunnelma oli juhlava. Paikallisen  Chainsaw Ellien kolmen uljaan urhon ja hehkeän laulusolistittaren käynnistäessä iltaa oli fiilis lavalle nousemisesta jo aika kova. Kannujen taakse ekaa kertaa istuva Matti jännitti niin, että paita oli märkä jo ennen keikkaa ja käsi oli vakaa kuin maailmantalous. Upouudella Take us high -biisillä käyntiin lyöty setti liikahti alkuun hieman nahkeasti, mutta nousi puolessa välissä uljaasti aallonharjalle. Tanssiväkeäkin riitti ja meno oli mieluisaa.

"Pieksämäki... Koska täällä ollaan?"

      - M. Seväkivi

Siiderit pulputtelivat aamulla hieman mahassa, mutta matkaan kohti Sulkavaa lähdettiin iloisin mielin ja reippain harppauksin. Vaajakosken ABC:n pihaa kulutettiin tunnin verran, ja ihan turhaan. Nautittiin sitten säästä ja juotiin take away -kahvia. Puoli seuruetta eksyi Jyväskylän yksisuuntaisten katujen labyrinttiin, ja aikataulu näytti saavan hieman lisää mittaa, varsinkin kun toisen autolastillisen välietappi oli Pieksämäki. Matti otti tauon matkahorrokseen Pieksämäellä kysyäkseen vain, että koska ollaan siellä missä 

hän jo tiesi olevansa. Selvääkin selvempi tapaus. Aikataulu kuitenkin piti, ja odotettua laskeutumisaikaa kaksikymmentä minuuttia aiemmin telakoiduttiin Sulkavan työväentalon sorapihalle.

Illan lähestyessä väsymys, tuskastuminen, jäätelö, tuskastuminen, väen väheys ja siitä johtuva lievä tuskastuminen olivat vähällä viedä miehistä mehut. Syötiin tämän estämiseksi jäätelöä. Kiva laituri Sulkavan kauniissa rannassa oli, jossa lorvia tunti. Aurinko paistoi ja autio pitäjä hymyili meille. Hymyn sävy jäi epäselväksi. Puoli tuntia ennen keikkaa kaikki 8 paikalla ollutta kuulijaa olivat poistuneet palatakseen myöhemmin keikkaa kuulemaan. H-hetkellä läsnä oli n. 15 kuulijaa. Henkilökunta oli messissä ja bailattiin kunnolla. Hauskaa oli, ja pääasiahan on että hyppy kulkee ja saadaan rakentavaa palautetta. Suurin kiitos kuuluu illan DJ:lle, joka jaksoi lietsoa tunnelmaa silloinkin kun salin väkimäärä oli pakkasen puolella. Keikalla treenattiin myös uusi mahtimenestystä saanut cover-veto! Sulkava lunasti paikkansa keikkakalenterissa jälleen kerran. Hyvästi hautautuu sinne. Oikein hyvästi. Hauskaa oli taas!

"Sama päivä kolmatta päivää"

      - A. Sihvonen

Sulkavan illasta Savonlinnan yöhön siirtyneet uroot raappasivat itsensä lauantaiaamuna jalkeille yllättävän rivakasti. Illalla megalomaanisen kevätkiertueen päätöskeikka Linnala Rockissa sulkisi ympyrän. Yksi ensimmäisistä keikosta bändin historiassahan oli Linnala Rockin illan ensimmäisenä bändinä. Kuinka nostalgista. Päivällä seikkailtiin capo-ostoksilla ja Lippa-kioskilla, roudaamassa, saunomassa ja hengaamassa. Aki purki tunnelman toteamalla, että sama päivä oli päällä jo kolmatta päivää. Paidasta oli puhe vielä korvien välissä, mutta ilman kanssa sekoittuessaan se muuttui potaskaksi.

Illan aikataulu venähti rutkasti. Päättävänä esiintyjänä kammoilimme poistuvia ihmisjoukkoja. Epätoivo kutitteli sisäreidessä ja kurkkua alkoi kuivaa. Artistikahvi oli saman hintaista, kuin yleisölle, eikä mikään auttanut. Karmeimman hädän hetkellä helpotus löytyi, kun karanneet ihmiset palasivat odottelemaan Grandevillen keikkaa. Aulassa istuskeli joukko ihmisiä, jotka varkautelaisen Sakremen pittijuhlien laannuttua vyöryivät saliin. Lopulta vaikeuksien kautta voittoon kiivettiin, sali oli mukavan täysi ja tunnelma uskomaton. Kolmannen encoren, Speeding trainin jälkeen hiki ja onnenkyyneleet eivät enää erottuneet toisistaan.. Kylläpä oli kivaa.

Akin mökiltä kirjoittelen. Unirytmi on päälaellaan, huomenna (eli tänään) kalastamaan. Ainoat kunnon lomapäivät tänä kesänä on käytettävä hyvin. Allu se lähteekin töihin, tinttantanttan tallallei.. Katsotaan herätäänkö Akin kanssa, ennen kuin Allun työpäivä loppuu. Katsottiin Samuel L. Jacksonin tähdittämä "Lakeview Terrace" tuossa ja oli aika hyvä leffa. Hyvä nollaus hurjalle kolmen keikan kiertueelle! Kiitos kaikille tyypeille, uusille ja vanhoille, joiden kanssa päästiin riekkumaan! Kaikki siellä Jykylässä, oli loistavuutta tutustua! Samoin Sulkavalla! Ja Janille, Antille ja muille kiitos kaikesta vaivasta ja panoksesta Linnala Rockiin! Annetaan rokin soida jatkossakin! Hyvät huomenet tältä erää. Upea sää mennä nukkumaan... :)

Jouni

Grandevillen blogi saa alkunsa

Nykyaika. Kuulimme, että c-kasetti ei olekaan enää tallennemuodoista kuumin, internetissä on jo kuviakin ja jotkin keikkapaikat ovat luopuneet lankapuhelimista. Bloggaaminen on muotia (luettiin lehdistä tämä) ja taisi olla Aki, joka rundilla ajatuksen päästi suustaan. Voisit, Jouni, alkaa kirjoittelemaan meidän juttuja nettiin.

Blogin tarkoitushan on pitää teidät, rakkaat kuulijat, lukijat ja ystävät kartalla viimeisimmistä höpöilyistä ja hommailuista. Kuvia lisäillään sitä menoa, kun ne kiinnitteestä nousevat. Odotettavissa kesän keikkatauon aikana on pohjustelua syyskiertuetta varten, uusien biisien demottelua, harjoittelua ja kaikenlaista puimista, jauhamista ja makustelua. Tarkastelkaa aina sopivassa välissä, mitä on lisäilty!

Jouni